Tilan lampaat

Tavoitteena on  on terve ja pitkäikäinen lammas, jolla on hyvä rehunkäyttökyky ja luonne. Karitsatavoitteena on kolme karitsaa/uuhi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ruokaa pitää olla runsaasti ja sen on oltava hyvää, suorastaan erinomaista. Emolta puolestaan  lisäksi hyvää emo-ominaisuutta ja maidontuotantokykyä.

Lampaamme eivät ole tehotuotannossa, jossa otetaan irti kaikki mahdollinen , syöttämällä vahvalla väkirehuruokinnalla mahdollisimman nopeasti teuraspainoon sisällä, vaan kaikki lampaamme, myös karitsat pääsevät kesäksi  laitumelle. Katraamme ruokinta perustuu omaan hyvään nurmirehuun palkokasvien kera, jota täydennetään tarvittaessa lähitilojen viljalla ja kotimaisella valkuaisrehulla.

Suomenlammas

Tilan päärotuna on maatiaisrotumme Suomenlammas, jota löytyy valkoisena, mustana ja myös ruskeana sekä näiden eri sävyissä. Valkoinen on yleisin väri ja ruskea taas resessiivisenä värinä harvinaisin. Suomenlampaan villa on pehmeää, jopa silkkimäistä, kiiltävää, keskihienoa ja kiharaista.

Suomenlammas on lisääntymiskyvyiltään monilta osin ylivertainen verrattuna muihin lammasrotuihin. Tämä  tuo haasteensa erityisesti kesäaikaan laidunlohkojen järjestämisessä ( viriilit pässit ja uuhetkin) sekä tiineys ja imetysajan ruokintaan, sillä karitsoita voi tulla jopa 5-6 kerrallaan ( ka. karitsamäärä 2.9.karitsaa/uuhi). Runsaat karitsaluvut myös lisäävät runsaasti töitä, sillä lisämaito on tarpeen.

Vaikkakin suomenlammas soveltuu hyvin ympärivuotiseen karitsointiin on syyskaritsoiden saaminen aina oma haasteensa.  Luonnon  oma lisääntymiskello kun käy juuri päinvastaisesti eli suosien kevätkaritsointina. Tästä syystä Pääsiäisenä on yleensä vähemmän kotimaista lammasta saatavilla. Kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Sisäruokinta  talven ajan tuo myös omat lisänsä työmäärän kasvuun ja ruokintakustannuksiin kesään nähden.

Suomenlammaskaritsan liha on kotimaista, joka takaa laadun ja tuoreuden. Liha on vähärasvaista, miedonmakuista, hienosyistä ja mureaa. Suomenlampaalla rasva kerääntyy sisäelinten ympärille, eikä marmoroidu lihakseen, kuten liharotuisilla lampailla, jolloin se on helppo halutessa poistaa.

Suomenlammas on luonteeltaan eloisa, valpas ja utelias sekä laumavaistoiltaan erityisesti vahva. Sillä on hyvä karkearehun käyttökyky ja ominaisuus laiduntaa monipuolisilla alueilla.

Suomenlampaannahka on yksikerroksinen, ei villanjuurta välissä, jolloin se on helpompi muokata. Nahkaa voidaan ohentaa enemmän (pehmeä). Turkissa on hyvä kiilto ja kaunis kihara, joita on eri kiharuustyyppejä. Karva on silkkimäistä. Turkis on pehmeä, kevyt, tiivis ja kestävä. Hienovillaisimmat  on verrattavissa merinolampaan villaan.

Tilallamme virkaa tekevät  suomenlammas jalostuspässit ovat valkoiset  Lohvan  linja , Ala-Härkösen Kippis linja  ja ruskea Bärttle linja. Vuoden 2022 alussa tilalle muutti nuoria syksyllä 2021 syntyneitä jalostuspässejä  valkoinen Toveri  linja sekä musta Tuotos linja sekä ruskea Mäenkoikkalan Outolempi  linja. Jännityksellä odotetaan minkälaisia jälkeläisiä näiltä pässiherroilta tulevaisuudessa  tulee.  Emissä löytyy lisäksi mm.  linjaa.

Risteytykset

Tilaltamme löytyy myös muutamia suomenlammas-texel risteytyksiä.

 Texel on hollantilainen liharotu, joka on lihaksikas ja vähärasvainen. Sikiävyydeltään texel on keskinkertainen ja emo-ominaisuuksiltaan hyvä.   Väri on valkoinen, joskus (erittäin harvoin) voi syntyä mustiakin yksilöitä. Rehun käyttökyky on  myös hyvä. Villapeite on tiheä ja villakuitu on selvästi suomenlammasta karkeampaa ja lyhyttä.

Itse olen vuosien  kokeilujen jälkeen todennut risteytyksenä suomenlampaan ja texelin soveltuvan parhaiten tilallemme. Rodut täydentävät hyvin toisiaan!

 

Kainuunharmas

Katraasta löytyy myös muutama puhdas kainuunharmas sekä muutama kainuunharmas-suomenlammasristeytys. Alkuperäisrotumme kainuunharmas on keskikokoinen, hedelmällinen ja monipuolinen rotu, sitä  luonnehditaan eloisaksi, uteliaaksi, ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi.   Kainuunharmasten villan väri vaihtelee valkeasta harmaan eri sävyjen kautta mustaan, tyypillisin aikuisväri on vaalean harmaa. Kainuunharmakset syntyvät tavallisimmin lähes mustina Värin vaaleneminen alkaa tavallisimmin muutaman kuukauden iässä ja lopullinen aikuisväri saavutetaan 1- 2-vuoden ikään mennessä. Pään ja jalkojen sileät peitinkarvat säilyvät mustina.

Terveen ja sitkeän kainuunharmaksen käyttö-ominaisuudet ovat monipuoliset; lihantuotannon lisäksi eri sävyiset villat ja yksilölliset taljat ovat arvokkaita. Ketteränä ja kevyehkönä alkuperäisrotuna harmas soveltuu erittäin hyvin maisemanhoitoon.

Tuotannon seuranta

Lammaskatraan kehittäminen ja eläinaineksen parantaminen kuuluu keskeisenä osana myös toimintaamme. Tilamme on kuulunut tarkkailuun jo useita vuosia. Karitsoilta punnitaan 6 vko:n  painot sekä 4 kk:n painot, jolloin ne myös pyritään ultraamaan ja arvostelemaan (EUROP-luokitus, lihaksen paksuus sekä rasva).

Tilalta myydään jalostuseläimiä.